Pari-gon kisavalmisteluja

Pari-gon amatöörien MM-kisoihin kuuluu myös oleellisena osana pukeutumisetiketti. Turnauksessa on pistettävä päälleen suurin piirtein parasta, mitä kaapista löytyy. Viime vuosituhannella sijoituimme kerran neljänneksi parhaiten pukeutuneiden kisassa ja voitimme hienot 110 voltin jännitteellä toimivat sähköhuovat. Nyttemmin ystävyysottelussa on myös toivevaatteena kansallispuku. Itse en ole koskaan aikaisemmin pukeutunut kansallispukuun, joten kokemus se tulee olemaan tämäkin.

Kansallispuvun hankkiminen vaati aktiivista nettisurffailua, mutta Töölössä toimistoaan pitävältä Kansantanssit Ystävät ry:ltä löytyi sopiva puku sekä minulle että Sarille. Seinäjoelta kotoisin olevana halusin luonnollisesti Härmän puvun helavöineen ja puukkoineen. Sarille tuntui sopivan Nurmijärven puku tykkimyssyineen.

Kuva 1. Kansallispuvut vielä lähtötelineissään.

Kahden viikon pukuvuokran lisäksi kansallispuvut tuovat oman mukavan lisänsä matkalaukkujen painoihin. Punnitsin puvut matkatavaravaa’alla ja sain tulokseksi 5 kiloa ekstraa.

Tästä pääsemmekin sujuvasti toiseen tärkeään matka-asiaan: reissun ostoslistaan. Omalta osaltani olen jo hyvissä ajoissa laatinut go-tavaroihin keskittyvän listan: lukuisia viuhkoja, go-kirjoja, syömäpuikkoja ynnä muuta tarpeellista tavaraa. Jos painorajat tulevat aikuisilla täyteen, onneksi meillä on vielä Liinan pieni matkalaukku.

Kuva 2. Meijin-ottelun nimikkoviuhka pitää saada, Cho Un tsumego-kirjojen lisäksi.